Tiivistelmä oppiaiheesta 29.7.2018: Kärsimätön kärsivällinen Job

Opettajana Tuula Marjanen

Oppiaihe perustuu paljolti Michael Austinin haastatteluun, joka on julkaistu Interpreter-säätiön LDS Perspectives -sivuilla ja joka löytyy suomennettuna pyhäkoululehdestä (http://map-pyhakoulu.blogspot.com/p/j.html).

Jobin kirja luetaan ns. Vanhan testamentin viisauskirjallisuuteen. Se sisältää kahdentyyppistä tekstiä.

Peruskertomus Job-nimisestä miehestä, joka menettää kaiken mutta pysyy uskollisena ja saa lopulta palkintonsa, on hyvin tunnettu muinaisessa Lähi-idässä. Vanhan testamentin kertomus Jobista eroaa kuitenkin muista Lähi-idässä esiintyvistä kertomuksista siten, että siihen on sisällytetty 10 000-rivinen runo, joka kääntää kertomuksen täysin päälaelleen.

Michael Austin: ”Kun rupesin lukemaan Jobin kirjan keskiosaa, tajusin, että minua oli petkutettu; että Jobin kirjan keskiosa ei sanonut samaa kuin mitä Jobin kirjan kaksi ensimmäistä lukua ja päätösosa, jota me kutsumme kehykseksi. Se asettui suoraan kehystekstiä vastaan. Se teki sen tavoilla, jotka minusta olivat todella upeita… Jobin kärsivällisyys on sanonta, joka juontaa alkunsa Jobin kirjan kahdesta ensimmäisestä luvusta. Jobin koko runo koskee sitä, että Job ei ollut kärsivällinen, valitti katkerasti, kutsui itseään murehtijaksi, haastoi Jumalan tulemaan välittömästi alas ja selittämään asioita hänelle. Eli muistamani “kärsivällinen Job” ei ollut Job. Se oli Job, joka perustui täysin pinnalliseen lukemiseen, jonka runo tarkoituksellisesti yritti kumota. Minusta se oli 
todella kiehtovaa.”



Oliko olemassa henkilö nimeltä Job? Tutkijat ovat esittäneet asiasta monenlaisia mielipiteitä. Toiset ovat vedonneet pyhien kirjoitusten kohtiin (Jaak. 5:11; Hes. 14:14; OL 121: 7-10), toiset taasen sanovat että kysymykseen liittyviä historiallisia todisteita ei ole mahdollista saada.







Vanhan testamentin Job oli siis kunnon mies, rehellinen ja jumalaapelkäävä, hän karttoi kaikkea pahaa. Hänellä oli seitsemän poikaa ja kolme tytärtä 3 ja runsaasti omaisuutta…Hän oli mahtavin mies idän mailla.

Jumala salli saatanan koetella Jobia: Job menettää kaiken omaisuutensa, hänen lapsensa kuolevat, hän sairastuu vakavasti ja hänestä tulee kaikin puolin hyljeksitty. Instituuttikirjan mukaan ”Jumala salli Jobin koettelemukset ei siksi, että Hän olisi tehnyt sopimuksen saatanan kanssa, vaan koska se sopi Jumalan suunnitelmiin Jobiin nähden.”

Alkutekstin mukaan Job suhtautui onnettomuuksiin rauhallisesti: ”Alastomana minä tulin äitini kohdusta, alastomana palaan täältä. Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi!”. (Job 1:21)

Mutta kun siirrymme runomuotoiseen tekstiin, tapaamme toisenlaisen Jobin. Aivan aluksi hän kiroaa syntymäänsä ja toivoo kuolemaansa. Job ei tajua, miksi hän viattomana joutuu kärsimään.


Hänen kolme ystäväänsä tulevat lohduttamaan häntä. Alkusanojen mukaan he istuutuvat maahan hänen viereensä ja istuvat siinä seitsemän päivää ja seitsemän yötä. Kukaan heistä ei puhu mitään, sillä he näkevät, miten kauhea tuska Jobilla on.

Runo-osuudessa he kukin käyttävät kolme puheenvuoroa, joihin Job sitten aina vastaa. Tätä kutsutaan ns. ”viisausvuoropuheluksi”. Lohduttajat yrittävät selittää miksi Job kärsi. Jobin ystävät kannattavat yleistä syyn ja seurauksen lakia. He koettavat löytää syyn Jobin kärsimyksiin hänen elämästään ja syntisyydestään. Job on ollut ylpeä tai jokin vika hänessä on täytynyt olla. Jumala ei syyttä rankaise.

Joka kerta kun yksi heistä pitää puheen, Job esittää vastaväitteen. Job alkaa hermostua ystäviinsä, koska nämä eivät usko että hän on viaton ja että Herra syyttä rankaisee häntä.



Useimmat Jobin väitteistä eivät edes ole tarkoitettu lohduttajille, vaan Jumalalle. Hän halusi, että Jumala näyttäytyisi ja vastaisi hänen kysymyksiinsä.

Vihdoin Jumala ilmestyykin ja pitää kaksi puhetta. Mutta Hän ei selitä, miksi Job on joutunut kärsimään. Hän esittää sarjan retorisia kysymyksiä, joihin ei odotakaan Jobilta vastauksia: Kuka on laskenut maan perustukset? Kuka säätää sään? Sinäkö huolehdit villieläimistä? Sinäkö annoit hevoselle voiman?



Kysymysten myötä Jumalan suuruus ja ihmisen pienuus tulee selvästi esille. Job oli pitänyt Jumalaa epäoikeudenmukaisena, koska ei osannut katsoa asioita Jumalan näkökulmasta. Hän ei ymmärtänyt miksi Jumala toimi niin kuin toimi. Nyt hän tunsi Jumalan paremmin ja perui puheensa.






Jumala toruu myös Jobin ystäviä, koska he olivat ”puhuneet Jumalasta vastoin totuutta”. Myöskään he eivät osanneet katsoa asioita Jumalan näkökulmasta. Kärsimykset eivät aina tule siksi, että ihminen olisi tehnyt jotain väärää.

Sitten Jumala tekee jotain mielenkiintoista. Kun Job oli rukoillut ystäviensä puolesta, Herra käänsi hänen kohtalonsa. Herra antoi Jobille kaksin verroin kaikkea, mitä hänellä oli ennen ollut.

Sananlaskuja á la Michael Austin:

Jobin näkökulmasta: ”Se, ettet ymmärrä syytä johonkin, ei tarkoita, ettei syytä olisi olemassa. Se vain tarkoittaa, että ymmärryksesi on rajallinen.”

Lohduttajien näkökulmasta: ”Jos et ymmärrä, mitä jonkun on koettava, älä yritä selittää sitä. Vaan kuuntele heitä ja rakasta heitä.”