Aarrekartta - Gerritt W. Gong - "Uskon leiritulemme"
Vanhin Gerrit W. Gong
kahdentoista apostolin koorumista
Onko teillä koskaan ollut tilaisuutta tehdä jotakin, mihin olette kokeneet olevanne valmistautumattomia tai riittämättömiä,
mutta minkä kokeilemisesta olette saaneet siunauksia?
Minulla on.Tässä yksi esimerkki.
Joitakin vuosia sitten vanhin Richard G.Scott, kahdentoista apostolin koorumin jäsen, esitti ystävällisen kutsun: "Gerrit, haluaisitko maalata kanssani vesiväreillä?
Käytimme mallina hänen kaunista akvarellityötään nimeltä "Leirituli auringonlaskun aikaan ". Maalatessamme me puhuimme uskosta - kuinka, kun katsomme leiritulen valoon ja lämpöön, me jätämme taaksemme pimeyden ja epävarmuuden - kuinka toisinaan pitkinä, yksinäisinä öinä meidän uskon leiritulemme voi antaa toivoa ja varmuutta.
Ja aamu tosiaankin sarastaa. Uskon leiritulemme - meidän muistomme, kokemuksemme ja perintömme, jotka koskevat uskoa Jumalan hyvyyteen ja lempeisiin armotekoihin elämässämme - on vahvistanut meitä läpi yön.
Voimme kokea iloa, kun käytämme mielikuvitusta, opimme, teemme arvokkaita uusia asioita. Tämä on erityisen totta, kun syvennämme uskoa ja luottamusta taivaalliseen Isään ja Hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen. Emme voi rakastaa itseämme kylliksi pelastaaksemme itsemme. Mutta taivaallinen Isä rakastaa meitä enemmän kuin me rakastamme itseämme, ja Hän tuntee meidät paremmin kuin me tunnemme itsemme. Me voimme olla jättämättä elämäämme oman ymmärryksemme varaan ja turvata Herraan.
Eri aikoina ja eri tavoin me kaikki tunnemme riittämättömyyttä, epävarmuutta, kenties kelvottomuutta. Kuitenkin kun uskollisesti pyrimme rakastamaan Jumalaa ja palvelemaan lähimmäistämme, me voimme tuntea Jumalan rakkautta ja saada tarvitsemaamme innoitusta heidän elämäänsä ja omaa elämäämme varten uusilla ja pyhemmillä tavoilla."
("Uskon leiritulemme", YK lokakuu 2018)
Mustavalkoisen ajattelun mukaan kaikki on joko ehdottoman täydellistä tai toivottoman vajavaista. Mutta Jumalan poikina ja tyttärinä me voimme kiitollisina hyväksyä,
että me olemme Hänen suurenmoisimpia luomuksiaan ( ks. Ps.8:4-7;Hepr.2:7) , vaikka kehityksemme onkin vielä kesken.
(Tulla täydelliseksi Kristuksessa, Liahona Heinäkuu 2014)
mutta minkä kokeilemisesta olette saaneet siunauksia?
Minulla on.Tässä yksi esimerkki.
Joitakin vuosia sitten vanhin Richard G.Scott, kahdentoista apostolin koorumin jäsen, esitti ystävällisen kutsun: "Gerrit, haluaisitko maalata kanssani vesiväreillä?
Käytimme mallina hänen kaunista akvarellityötään nimeltä "Leirituli auringonlaskun aikaan ". Maalatessamme me puhuimme uskosta - kuinka, kun katsomme leiritulen valoon ja lämpöön, me jätämme taaksemme pimeyden ja epävarmuuden - kuinka toisinaan pitkinä, yksinäisinä öinä meidän uskon leiritulemme voi antaa toivoa ja varmuutta.
Ja aamu tosiaankin sarastaa. Uskon leiritulemme - meidän muistomme, kokemuksemme ja perintömme, jotka koskevat uskoa Jumalan hyvyyteen ja lempeisiin armotekoihin elämässämme - on vahvistanut meitä läpi yön.
Voimme kokea iloa, kun käytämme mielikuvitusta, opimme, teemme arvokkaita uusia asioita. Tämä on erityisen totta, kun syvennämme uskoa ja luottamusta taivaalliseen Isään ja Hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen. Emme voi rakastaa itseämme kylliksi pelastaaksemme itsemme. Mutta taivaallinen Isä rakastaa meitä enemmän kuin me rakastamme itseämme, ja Hän tuntee meidät paremmin kuin me tunnemme itsemme. Me voimme olla jättämättä elämäämme oman ymmärryksemme varaan ja turvata Herraan.
Eri aikoina ja eri tavoin me kaikki tunnemme riittämättömyyttä, epävarmuutta, kenties kelvottomuutta. Kuitenkin kun uskollisesti pyrimme rakastamaan Jumalaa ja palvelemaan lähimmäistämme, me voimme tuntea Jumalan rakkautta ja saada tarvitsemaamme innoitusta heidän elämäänsä ja omaa elämäämme varten uusilla ja pyhemmillä tavoilla."
("Uskon leiritulemme", YK lokakuu 2018)
* * *
Sanan taydellisyys ymmärretään toisinaan kuitenkin virheellisesti tarkoittavan sitä, ettei koskaan tee yhtään virhettä. Kenties sinä tai joku tuntemasi henkilö yritätte kovasti olla täydellisiä tällä tavoin. Koska tämänkaltainen täydellisyys tuntuu aina olevan ulottumattomissa, parhaimmatkin ponnistelumme voivat tehdä meistä ahdistuneita, lannistuneita tai uupuneita. Yritämme turhaan hallita olosuhteitamme ja ympärillämme olevia ihmisiä. Olemme huolissamme heikkouksista ja virheistä. Itse asiassa mitä kovemmin me yritämme, sitä kauempana me saatamme tuntea olevamme tavoittelemastamme täydellisyydestä.Mustavalkoisen ajattelun mukaan kaikki on joko ehdottoman täydellistä tai toivottoman vajavaista. Mutta Jumalan poikina ja tyttärinä me voimme kiitollisina hyväksyä,
että me olemme Hänen suurenmoisimpia luomuksiaan ( ks. Ps.8:4-7;Hepr.2:7) , vaikka kehityksemme onkin vielä kesken.
(Tulla täydelliseksi Kristuksessa, Liahona Heinäkuu 2014)
* * *
Kaikki kelvollinen ja iankaikkinen keskittyy elävään todellisuuteen Jumalasta, rakastavasta iankaikkisesta Isästämme sekä Hänen Pojastaan Jeesuksesta Kristuksesta ja Kristuksen sovituksesta, joista pyhä Henki todistaa. Nyt on pääsiässunnuntai. Todistan kunnioittavasti ja vakaasti elävästä Kristuksesta - Hänestä, joka kuoli, joka haudattiin ja joka nousi jälleen kolmantena päivänä ja astui taivaaseen. Hän on Alfa ja Oomega - Hän oli meidän kanssamme alussa, Hän on meidän kanssamme loppuun asti.("Kristus ylösnoussut on", YK huhtikuu 2018.)
_____________________
Aarrekartan kokosi 24.1.2019 Ritva Björklund