TiedäMiksi VT39X: Mormonin kirja ja Raamattu kohtaavat uudessa ympäristössä - osa A5
Joseph Smith ja israelilainen uskonto ennen pakkosiirtolaisuutta
Margaret Barker
Jesaja, joka profetoi vuosina ennen 700 eaa, puhui myös naishahmosta ja hänen pojastaan sekä myös suuresta puusta, joka oli kaadettu maahan, mutta jonka kannossa oli pyhiä jälkeläisiä elossa (Jesaja 6: 9-13). Hänen aikalaisensa profeetta Miika puhui naisesta, joka oli lähtenyt kaupungista, mutta synnyttäisi Israelin suuren Paimenen (Miika 4: 10; 5: 3-4). Kuka tämä Äiti oli? Mikä oli tuo suuri puu? Liittämällä yhteen muita tuon ajan todisteita voisimme päätellä, että hän oli Viisaus, jonka Josia lopulta poisti temppelistä, mutta jonka symboli, elämän puu oli myös poistettu Jesajan aikana (2. Kun. 18: 4) ja myöhemmin pantu takaisin paikalleen. Josian aikana, hänen [Äidin] puunsa - Ašera, menora - lopulta poistettiin temppelistä, poltettiin, hakattiin tomuksi ja heitettiin yleiselle hautausmaalle (2. Kun. 23: 6). Se häpäistiin kertakaikkisesti. Miksi tällainen viha? Vihamielisyys Viisautta kohtaan oli deuteronomistien tunnusmerkki, ja heidän vaikutuksensa vuoksi Äiti ja hänen puunsa on miltei kokonaan unohdettu - ei kuitenkaan Mormonin kirjassa.
- -
Elämän puu teki onnelliseksi Sananlaskujen kirjan mukaan (Sananl. 3:18). Kuitenkin puun yksityiskohtaisten kuvausten osalta meidän on nojauduttava ei-kanonisiin teksteihin. Henok kuvaa sen tuoksuvana ja sen hedelmät rypäleiden kaltaisina (1 Henok 32:5), ja Egyptistä 1945 löydetty teksti kuvasi puun kauniiksi, tuliseksi ja sen hedelmät valkoisten rypäleiden kaltaisiksi. ² Minun tiedossani ei ole mitään muuta lähdettä, joka kuvaa hedelmiä valkoisina rypäleinä.
Kuvitelkaa hämmästystäni kun luin Lehin näyn kertomuksen puusta, jonka valkea hedelmä teki ihmisen onnelliseksi, ja tulkinnan, että Nasaretin neitsyt oli Jumalan pojan äiti lihan tavan mukaan (1. Nefi 11:14-23). Tässä on Taivaallinen Äiti, elämän puun edustamana, ja myös Maria, ja Hänen poikansa maan päällä. Tämä Joseph Smithille tullut ilmoitus oli muinaista viisaus-symbolismia, eheänä, ja miltei varmasti sellaisena kuin se oli tunnettu 600 eaa.
Lähde:
Margaret Barker 2005: Joseph Smith and Preexilic Israelite Religion. BYU Studies Quarterly 4/44, s. 7,8,12. (2005).
https://scholarsarchive.byu.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=3731&context=byusq
Margaret Barker on brittiläinen raamatuntutkija ja temppeliteologian perustaja, jonka Canterburyn arkkipiispa palkitsi vuonna 2008 arvonimellä Lambeth degree of Doctor of Divinity
 |
| Liz lemon Swindle: Hän on synnyttävä pojan |
Nefi ja hänen Ašeransa
Daniel C. Peterson
Ašera oli kanaanilaisten pääjumalatar. Hän oli Ēlin vaimo ja muiden jumalien äiti ja imettäjä. Ainakin jotkut israelilaisista palvoivat häntä aikana, joka kattoi vuodet Kanaanin valloituksesta toisella vuosituhannella eKr. aina Jerusalemin tuhoutumiseen 586 eKr. (jolloin Lehi lähti perheensä kanssa). Ašera yhdistettiin puihin - pyhiin puihin. Juutalaisessa Mišnassa (toiselta-kolmannelta vuosisadalta jKr.) rabbiinit kuvailevat ašeraa puuna, jota palvottiin. Kohdassa 1 Nefi 11 Nefi pohtii elämän puun tarkoitusta, kun hän näkee sen näyssä. Vastauksena hän saa näyn, jossa on “neitsyt… Jumalan Pojan äiti lihan tavan mukaan.” Vastaus hänen kysymykseensä puun merkityksestä on neitsytäidissä lapsen kanssa. Neitsyt on puu jossain mielessä, ja Nefi hyväksyi tämän vastauksena kysymykseensä. Israelilaisena, joka eli 7. vuosisadan lopulla ja varhain 6. vuosisadan alussa eKr., hän tunnisti vastauksen kysymykseensä ihmeellisestä puusta muuten niin selittämättömässä näyssä neitsytäidistä ja hänen jumalallisesta lapsestaan - ilman, että se, mitä hän näki ja miten hän tulkitsi asiat oli täysin selvää. Se, mitä hän “luki” vertauskuvallisesta näystä oli kulttuurisesti värittynyttä. Nefin näky heijastelee muinaiselle Lähi-idälle ainutlaatuisen “pyhän puun” merkitystä. Ašera liittyy myös raamatulliseen viisauskirjallisuuteen. Viisaus, nainen, ilmenee Jumalan vaimona ja edustaa elämää.
- -
Israelin Ašeran pitkässä kertomuksessa on merkittävää niiden henkilöllisyys, jotka eivät vastustaneet häntä. Yksikään profeetta ei tunnu tuomitsevan häntä ennen kahdeksatta vuosisataa eKr. Suuret jahvelaiset profeetat Aamos ja Hoosea, jotka olivat äänekkäitä Baalin tuomitsemisessa, eivät näytä tuominneen Ašeraa. Jahvelaisten reformistien Elia-Elisa-koulukunta ei näytä olleen häntä vastaan. … 400 Ašeran profeettaa aterioitsivat Isebelin ja 450 Baalin profeetan kera, Elian kuuluisassa kilvassa Baalin pappien kanssa. Vaikka kilpa oli dramaattisen tuhoisa näille, jätettiin Ašeran palvojat mainitsematta ja ilmeisesti myös koskematta. “Mitä tapahtui Ašeralle ja hänen profeetoilleen?” kysyy David Noel-Freedman. “Ei mitään.” Seuraavina vuosina Elian ja Elisan häikäilemätön kampanja Baalia vastaan, jota johti Israelin Jehu, jätti Samarian ašeran paikalleen. Baal hävitettiin tyystin, kun taas jumalattaren kunnioittaminen itse asiassa jatkui pitempään kuin pohjoinen valtakunta.(25)
Lähde:
Daniel C. Peterson 2000: Nephi and His Asherah Journal of Book of Mormon Studies 9/2 (2000): 16–25, 80–81.
Voit lukea koko artikkelin "Nefi ja hänen Ašeransa" suomennettuna osoitteessa
http://map-pyhakoulu.blogspot.com/p/nefi-ja-hanen-aseransa.html
Daniel C. Peterson on islamintutkimuksen ja arabian kielen professori Brigham Youngin yliopistossa.