TiedäMiksi VT30X - Miksi Jumala itkee? Osa II-8: Ilosta (sarja päättyy)
Ja Herra näytti Henokille kaiken aina maailman loppuun saakka; ja hän näki vanhurskaiden päivän, heidän lunastuksensa hetken, ja sai ilon täyteyden.
(Kallisarvoinen helmi Mooses 7:67; Henokin näky jakeissa 21-67)
"... oi armaat ystävät, älkää pelätkö elämää! Miten hyvä on elämä, kun saa aikaan jotain hyvää ja oikeamielistä!
...
- Karamazov, Kolja huudahti. - Ihanko todella ja ihanko tosissaan uskonto sanoo että me kaikki nousemme kuolleista ja heräämme eloon ja saamme jälleen nähdä toisemme ja kaikki, ja Iljušetškan myös.
- Aivan varmasti me nousemme ylös, aivan varmasti näemme toisemme ja iloisin mielin, ilossa kerromme toisillemme kaiken mitä on ollut, Aljoša vastasi puoleksi nauraen, puoleksi haltioituen.
- Ah, että sitten onkin hyvin! Kolja puuskahti.
- No, ja tähän lopetamme puheet ja menkäämme hänen muistojuhlaansa. Älkää tuohtuko siitä että ruvetaan syömään blinejä. Niinhän on tehty ikimuistoisesti, aikojen alusta ja siinä on paljon hyvää, Aljoša naurahti.
- No lähdetäänpä menemään! Näin me nyt sitten kuljemme käsi kädessä.
- Ja niin ainaisesti, käsi kädessä läpi elämän! Hurraa Karamazoville! Kolja kajautti riemukkaasti vielä kerran, ja vielä kerran kaikki pojat yhtyivät hänen huutoonsa."
Fjodor Dostojevski (1821-1881)
Lähde:
"... oi armaat ystävät, älkää pelätkö elämää! Miten hyvä on elämä, kun saa aikaan jotain hyvää ja oikeamielistä!
...
- Karamazov, Kolja huudahti. - Ihanko todella ja ihanko tosissaan uskonto sanoo että me kaikki nousemme kuolleista ja heräämme eloon ja saamme jälleen nähdä toisemme ja kaikki, ja Iljušetškan myös.
- Aivan varmasti me nousemme ylös, aivan varmasti näemme toisemme ja iloisin mielin, ilossa kerromme toisillemme kaiken mitä on ollut, Aljoša vastasi puoleksi nauraen, puoleksi haltioituen.
- Ah, että sitten onkin hyvin! Kolja puuskahti.
- No, ja tähän lopetamme puheet ja menkäämme hänen muistojuhlaansa. Älkää tuohtuko siitä että ruvetaan syömään blinejä. Niinhän on tehty ikimuistoisesti, aikojen alusta ja siinä on paljon hyvää, Aljoša naurahti.
- No lähdetäänpä menemään! Näin me nyt sitten kuljemme käsi kädessä.
- Ja niin ainaisesti, käsi kädessä läpi elämän! Hurraa Karamazoville! Kolja kajautti riemukkaasti vielä kerran, ja vielä kerran kaikki pojat yhtyivät hänen huutoonsa."
Fjodor Dostojevski (1821-1881)
 |
| J. Borgholthaus: "Pyhä lehto". history.lds.org |
Lähde:
Dostojevski, Fjodor 2014: Karamazovin veljekset. Suomentanut Martti Anhava. Keuruu: Otava, 958-959. Venäjänkieleinen alkuteos 1880.
Karamazovin veljekset on Fjodor Dostojevskin kirjoittama, vuonna 1880 ilmestynyt romaani. Se on Dostojevskin viimeiseksi jäänyt teos, jota on sanottu yhdeksi kaikkien aikojen suurimmista romaaneista. Romaanin teemoja ovat usko, moraali, ihmisten kärsimys ja kuolemattomuuden suhde ihmiseen.
