Tiivistelmä oppiaiheesta pyhäkoulussa 24.6.2018 (kokeilusarja)

Julkaistu

Psalmit - Laulun ja ylistyksen maailma

Opettajana Tuula Marjanen

Laulu ja musiikki olivat olennainen osa muinaisen Lähi-idän elämää. Ne liittyivät usein jokapäiväisiin toimiin (esim. työhön viinitarhassa tai kaivoa kaivettaessa). Myös tärkeisiin tapahtumiin elämän varrella (syntymään, häihin, kuolemaan) liittyi laulua, iloista tai murheellista.



Voitokkaasta sodasta palanneita saatettiin ylistää laululla. Lauluja säestettiin monenlaisilla soittimilla esim. rummuilla, symbaaleilla/lautasilla, lyyrilla, harpuilla, luutuilla, helistimillä/tamburiineilla sekä torvilla.







Laululla ja musiikilla oli keskeinen osa myös uskonnollisessa elämässä.


Se, että Daavidin soitto rauhoitti Saulia, ei niinkään johtunut siitä, että Daavid oli taitava soittaja, vaan siitä, että Herra oli hänen kanssaan (1. Sam. 18: 12). Daavidin hengellisyys kuvastuu hyvin myös hänen kirjoittamissaan lauluissa, jotka muodostavat melkein puolet Vanhaan testamenttiin otetuista psalmeista.


Koska temppeliteologia on yksi tämän vuoden pyhäkoululuokan teemoista, keskitymme temppeleihin liittyviin psalmeihin.

Seuraavat psalmit liittyvät israelilaisten vuosittain tekemiin ”pyhiinvaellusmatkoihin” temppeliin sekä tasovaatimuksiin temppelissä kävijöille.



Monet tutkijat ovat yhdistäneet osan psalmeista varsinaisiin temppelitoimituksiin Salomon temppelissä ja myöhemmässä Toisessa temppelissä, joka rakennettiin juutalaisten palattua pakkosiirtolaisuudesta Babylonista. Mutta jo Daavidin liitonarkulle pystyttämässä pyhäkköteltassa laulettiin kiitosvirttä (1. Aik.16: 7-36), joka löytyy osittain esim. psalmeista 105: 1-15 ja 96: 1-13.