Tiivistelmä oppiaiheesta pyhäkoulussa 17.6.2018 (kokeilusarja)
Abrahamin kirjan tekstin suhde papyruksiin
Opettajana Anja Lorentz
On useita teorioita siitä, mikä on Abrahamin kirjan suhde papyruksiin. Kirkon kanta on, että Joseph Smith käänsi Abrahamin kirjan papyruksista, mutta se ei määrittele mistä papyuruksesta.
Teorioita on ainakin kolme:
Joseph Smith tuotti Abrahamin kirjan
1. papyruksista, jotka ovat meillä edelleen,
2. papyruksista, joita ei enää ole olemassa,
3. ilman mitään papyruksia.
 |
| Papyrus XI,. Josephsmithpapers.org. |
Jotkut sekä kirkossa, että kirkon ulkopuolella uskovat, että Abrahamin kirja on peräisin vielä jäljellä olevista papyruskappaleista, erityisesti Hengitysten kirjaan liittyvästä asiakirjasta, Joseph Smithin papyruksesta XI, joka on aivan eri tekstiä kuin Abrahamin kirja. Monet tämän teorian kannattajan päätyvätkin siihen, että kyse on ollut yksinomaan inspiraatiosta.
Ongelmana on että papyruskappaleet ovat peräisin Horosin omistamasta Hengityksen kirjasta ja Semminisin omistamasta Kuolleiden kirjasta. Ne eivät sovi kääntämiseen liittyviin historiallisiin tosiasioihin. Silminnäkijät 1800-luvulla - sekä mormonit että ei-mormonit, kirkon kannattajat ja vastustajat - ovat sitä mieltä, että Abrahamin kirja käännettiin pitkästä papyruskääröstä, joka oli pitkänä olemassa vielä 1840- ja 1850-luvulla.
Nykyisin olemassa olevat papyruskappaleet oli kaikki liimattu tukevalle paperille ja laitettu lasikehyksiin vuonna 1837. Mikään niistä ei voi olla ollut mukana vielä 1840- ja 1850-luvulla pitkäksi kääröksi kuvatussa asiakirjassa.
Niinpä nämä papyruskappaleet eivät mitenkään voi olla Abrahamin kirjan lähde.
 |
| John R. Chapin: Chicagon suuri palo. Harper's Weekly / wikipedia.org. |
Koska Abrahamin kirja ei sovi olemaan käännös olemassa olevista papyruskappaleista, se on käännetty papyruksista, joita ei enää ole olemassa, 1800-luvun silminnäkijöiden kuvaamasta pitkästä kääröstä. Tämä teoria pitää totena, että Joseph Smithin on täytynyt saada taivaallista innoitusta tämän tekstin, kuten muidenkin muinaisten tekstien kääntämiseen. Tämä Joseph Smithin hallussa ollut papyrus tuhoutui Chicagon palossa vuonna 1871. Kuvajäljennöksiä 2 ja 3 ei enää ole alkuperäisinä olemassa. Näiden lähteenä pitkä papyruskäärö sopii silminnäkijöiden kuvaukseen. Monille on turhauttavaa se, että pitkää papyruskääröä ei enää ole , ja näin ei ole mahdollista tarkistaa Joseph Smithin tekemään käännöstä.
 |
| Joseph Smithiin liittyvä näkijäkivi. josephsmithpapers.org |
Jotkut kirkon jäsenet ja jotkut ei-jäsenet katsovat, että Abrahamin kirjalla ei ole mitään yhteyttä papyruksiin, vaan kyseessä on Joseph Smithin inspiraatio, jonka laatu riippuu tätä vaihtoehtoa kannattavan vakaumuksesta.
Tämä vaihtoehto näyttää olevan suosituin kirkossa.
Teorian etuna on, että Joseph Smith käänsi jo aikaisemmin pergamenttia, jota ei hänellä ollut fyysisesti (ks. OL 7). Näin ollen Abrahamin kirjakin olisi voinut syntyä samalla tavoin.
Teorian ongelmana kuitenkin on, että vähän ennen kuolemaansa Joseph Smith puheessaan 16.6.1844 (puhe ei ole kokonaisuudessaan säilynyt) kertoi Abrahamin pohtimista asioista ja sanoi saaneensa tietää niistä kääntäessään papyruksia, jotka silloin (= hänen puhuessaan), olivat hänen talossaan. Nämä sanat tukevat teoriaa 2, eli käännöstä papyruksista, joita ei enää ole.
Samoin Abrahamin kirjan alkusanat tukevat myös teoriaa 2. Abrahamin kirja julkaistiin Nauvoossa Times and Seasons - sanomalehdessä 1.3. 1842, jolloin Joseph Smith oli lehden päätoimittajana.
Nykyisin olemassa oleva tieto näin ollen tukee parhaiten teoriavaihtoehtoa 2, eli taivaallisesti innoitettua käännöstä papyruksista, joita ei enää ole. Tällä vaihtoehdolla on eniten puoltavia seikkoja ja vähiten ongelmia.
Abrahamin kirjan käännöstä ei ole mahdollista testata vertaamalla sitä sen lähteenä olevaan papyrukseen. Toinen tapa testata on verrata sitä nykyaikana käytettävissä oleviin tietoihin Abrahamin ajasta, olinpaikoista ja historiallisesta ympäristöstä.
* * *
Lähde: John Gee 2017: An Introduction to the Book of Abraham [Johdatus Abrahamin kirjaan]. Religious Studies Center, Brigham Young University, Provo, Utah ja Deseret Book Company , Salt lake City.
_________
Kallisarvoisen helmen Abrahamin kirjan seuraavan käsittelykerran aihe:
