TiedäMiksi VT23X - Miksi Jumala itkee? Osa II-1: Lohduttelusta ja loikkaamisesta.

Julkaistu
... vain rauha, oikeus ja totuus ovat sinun valtaistuimesi maja; ja armo käy sinun kasvojesi edellä eikä lopu; kuinka sinä voit itkeä? (Kallisarvoinen helmi Mooses 7:31; Henokin näky jakeissa 21-67)


Meillä mormoneilla ei ehkä ole tyydyttävää, kokonaista selitystä hirveälle pahuudelle, jolle ihmiset ovat olleet ja aina tulevat olemaan alttiina tässä kuolevaisuuden sulatusastiassa. Pahimmat kärsivälle viattomuudelle aiheutetut turmiot saattavat olla vääjäämättömiä seurauksia maailmasta, joka nojautuu esteettömään moraaliseen tahdonvapauteen. C. S. Lewis kirjoittikin: "Joko jokin on riippuvainen yksilöllisistä valinnoista tai sitten ei mikään. Ja jos jokin on, niin mikä voisi asettaa rajat sille?"(3) Tämän vuoksi monet ovat päätelleet samoin kuin kirjailija Norman Mailer, että ihmisen valtavan tuskan haamu ei vaadi ollenkaan Jumalaa, vaatii kieroutuneen Jumalan tai ihmisen vapaudella itsensä rajoittaneen Jumalan. "Jos Jumala on hyvä, niin hän ei ole kaikkivoipa. Jos Jumala on kaikkivoipa, niin hän ei ole kaikkihyvä. Holokaustin vuoksi olen epäuskova Jumalan kaikkivaltiuteen. Kuitenkin jo kolmenkymmenenviiden vuoden ajan, tai siinä main, olen uskonut, että Hän tekee parhaan voitavansa."(4)

Tämän tunnustaminen, tietenkin, jättää vielä meidät kamppailemaan hirmumyrskyjen, ruttotaudin, ja synnynnäisten epämuodostumien kaltaisten asioiden kanssa. Ne, jotka ovat kärsineet murhenäytelmiä henkilökohtaisesti tai toisten välityksellä, tietävät, että liukaskielisen lohduttelun pyhäinhäväistys on pahempi kuin hiljaisuus. (Jobin ystävät tiesivät sen myös, ainakin aluksi, ja surivat hiljaa seitsemän päivän ajan hänen kärsimyksensä äärellä). Siitä, että uskoo kärsimyksen pyhittävään vaikutukseen, on vähän hyötyä henkilökohtaisen tuskan valkohehkuisessa poltteessa. Enemmän hyötyä tällaisissa olosuhteissa on todellisen tuskan oikeaksi tunnustamisesta kuin sen siloittelun yrityksistä. Eräs näkemys mormoniajattelussa tekee tämän selkeyttävällä tavalla.

Gustave Doré (1832-1883): Mikael heittää ulos kapinalliset enkelit.

Mielenkiintoista on, että kongregationalistipastori Edward Beecher parhaiten puki sanoiksi yhden ainutlaatuisimmista näkemyksistä mormoniopeissa. Ihmisen aikaisemman olemassaolon [kuolevaisuutta edeltävän elämän] uskon pontevana kannattajana hän hyväksyi myös raamatullisen kertomuksen loikkaamisista kuolevaisuutta edeltävissä joukoissa - tapahtumassa, jota mormonit kutsuvat 'sodaksi taivaassa.' Näin hän ymmärsi syyn silmiinpistävän yhdenmukaisesti myöhempien aikojen pyhien ajattelutavan kanssa. "Nautinnon lähtökohdista, tietenkään, ei ollut olemassa kiusausta kapinoida. Mutta kärsimyksen säännöstön lähtökohdista, sellaisina kuin heidän oli sovitettava ne maailmankaikkeuden perustekijöiksi yhdessä Jumalan kanssa, he saattoivat tuntea houkutusta kapinaan."(5)

Terryl Givens ja Fiona Givens

Lainaustekstiin sisältyvät viitteet (numerointi alkuperäisen tekstin mukainen):
(3) C. S. Lewis, C.S. 1996: Perelandra. New York: Scribner, 142.
(4) Mailer, Norman: Crucifying Mailer. Toronto Star, 28 April 1997: E4.
(5) Beecher, Edward 1860: Concord of Ages: or The Individual and Organic Harmony of God and Man. New York: Derby and Jackson, 98.

Lähde:
Givens, Terryl & Givens, Fiona 2014: Rethinking Being "Overcome with Evil". Teoksessaan Crucible of Doubt: Reflections on the Quest for Faith. SLC, UT: Deseret Book.
Teos on hankittavissa englanninkielisenä kovakantisena, e-kirjana tai äänikirjana osoitteista
Deseret Book ja Amazon.
Kuva: BYU Theatre and Media Arts: T&F Givens.
Terryl Givens on kirjallisuuden ja uskontotieteen professori Richmondin (Virginia) yliopistossa. Hän opettaa kursseja 1800-luvun kirjallisuuden teoriasta. Hän on tunnettu mormonismin historiaa, kulttuuria ja teologiaa käsittelevistä kirjoistaan.
Fiona Givens sai perheessään katolisen kasvatuksen Nairobissa, Keniassa ja liittyi MAP-kirkkoon Saksassa opiskellessaan, opiskelijaystävänsä tukemana. Hän on eläkkeellä oleva kielten opettaja, jolla on tutkintoja ranskan ja saksan kielestä sekä Euroopan historiasta. Yllä lainatun kirjan lisäksi hän on miehensä kanssa yhdessä julkaissut teoksen "The God Who Weeps: How Mormonism Makes Sense of Life".
Lähteet:
Deseret News
BYU

Suomennokset: Markku Lorentz