Tiivistelmä oppiaiheesta pyhäkoulussa 6.5.2018 (kokeilusarja)
Ruut
- Opettajana Tuula Marjanen.Ruutin kirja kertoo tavallisista ihmisistä, heidän ponnisteluistaan arkielämässä ja surun keskellä. Siinä on paljon symboliikkaa, se tuo symbolisesti esille Jumalan lunastavan voiman.
Ruutin kirjan alussa efratalainen Elimelek lähti vaimonsa Noomin sekä poikiensa kanssa Juudan Betlehemistä nälänhätää pakoon Moabin maahan. Elimelekin kuoltua pojat ottivat itselleen moabilaiset vaimot, Orpan ja Ruutin. Kymmenisen vuoden lapsettoman avioliiton jälkeen myös pojat kuolivat, ja Noomi päätti lähteä takaisin kotimaahansa. Hän taivutteli miniöitään jäämään Moabiin, jossa heillä olisi parempi mahdollisuus päästä uudelleen naimisiin ja saada lapsia.
"Kun Ruut ilmoittaa pysyvänsä Noomin luona, opimme Ruutin kääntymisestä. Voimakas toteamus 'Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani' (Ruut 1:16) vahvistaa, että Ruut on tullut sydämessään israelilaiseksi. Vaikka meillä ei ole tietoa siitä, minkä liiton ja rituaalin on täytynyt seurata näiden ajatusten voimaansaattamista, meillä ei ole epäilyksiä Ruutin kääntymisen todellisuudesta.
Halutessaan ehdottomasti olla Noomin kanssa koko elämänsä ajan, Ruut muutti sen kuka maksaa suurimman hinnan. Noomi oli joutunut tilanteeseen, jossa hänen oli elettävä loppuelämänsä yksin, ilman ketään, joka olisi huolehtinut hänestä ja tukenut häntä selviämään elämän haasteista. Ruut on halukas estämään tämän Noomia odottavan kohtalon. Pysymällä Noomin kanssa, mikä näyttää merkitsevän, että Ruut ei tule solmimaan uutta avioliittoa tai saamaan lapsia, Ruut vakuuttaa, että juuri hän haluaa kohdata vanhuuden yksin. Ruut on halukas ottamaan Noomin mahdolliset kärsimykset itsensä kärsittäväksi, tarjoten vapahduksen rakkaalle läheiselle, kokemalla tuon kohtalon itse. Tämä Vapahtajan jäljittely ei ole kertomuksen sattumanvarainen viesti - se on yksi sen pääaiheista." (Kerry Muhlestein: Ruth, Redemption, Covenant and Christ. Provo, UT: Religious Studies Center, Brigham Young University, 2009) (Kerry Muhlestein: Ruth, Redemption, Covenant and Christ. Provo, UT: Religious Studies Center, Brigham Young University, 2009)
Noomi ja Ruut elivät tosi tiukilla, he olivat nyt Betlehemin osattomia. Sen ajan laeissa onneksi sallittiin, että avun tarpeessa olevat saivat käydä pelloilla poimimassa sinne jäänyttä viljaa, rypäleitä ym. Niinpä Ruutkin lähti poimimaan pudonneita tähkiä ja joutui sattumalta pellolle, jonka omisti mies nimeltä Boas.
Halutessaan ehdottomasti olla Noomin kanssa koko elämänsä ajan, Ruut muutti sen kuka maksaa suurimman hinnan. Noomi oli joutunut tilanteeseen, jossa hänen oli elettävä loppuelämänsä yksin, ilman ketään, joka olisi huolehtinut hänestä ja tukenut häntä selviämään elämän haasteista. Ruut on halukas estämään tämän Noomia odottavan kohtalon. Pysymällä Noomin kanssa, mikä näyttää merkitsevän, että Ruut ei tule solmimaan uutta avioliittoa tai saamaan lapsia, Ruut vakuuttaa, että juuri hän haluaa kohdata vanhuuden yksin. Ruut on halukas ottamaan Noomin mahdolliset kärsimykset itsensä kärsittäväksi, tarjoten vapahduksen rakkaalle läheiselle, kokemalla tuon kohtalon itse. Tämä Vapahtajan jäljittely ei ole kertomuksen sattumanvarainen viesti - se on yksi sen pääaiheista." (Kerry Muhlestein: Ruth, Redemption, Covenant and Christ. Provo, UT: Religious Studies Center, Brigham Young University, 2009) (Kerry Muhlestein: Ruth, Redemption, Covenant and Christ. Provo, UT: Religious Studies Center, Brigham Young University, 2009)
Noomi ja Ruut elivät tosi tiukilla, he olivat nyt Betlehemin osattomia. Sen ajan laeissa onneksi sallittiin, että avun tarpeessa olevat saivat käydä pelloilla poimimassa sinne jäänyttä viljaa, rypäleitä ym. Niinpä Ruutkin lähti poimimaan pudonneita tähkiä ja joutui sattumalta pellolle, jonka omisti mies nimeltä Boas.
Kun Ruutille selvisi, että Boas olisi hänen sukulunastajansa, hän pyysi tätä levittämään suojelevat siipensä ylleen. Sekä Boas että Ruut käyttivät samaa hebrealaista sanaa כָּנָף kānāf ´siipi´. Voisiko ajatella, että Herra levitti siipensä Ruutin suojaksi Boasin kautta?
Jakeessa Ruut 3: 9 esiintyy sana גֹאֵ֖ל gō’el ’lunastaja’ ja jakeessa Job 19:25 sana גֹּ֣אֲלִי gō’ali ’minun lunastajani’, kun Job toteaa: ”Minä tiedän, että lunastajani elää.” Verbi גָּאַל gā’al esiintyy Vanhassa Testamentissa 105 kertaa.
Boaan ja Ruutin liitosta sai alkunsa kuninkaallinen suku, josta syntyivät kuningas Daavid ja myöhemmin Jeesus Kristus.
"Hän / Ruut / joka oli halukas pelastamaan ja jonka puolestaan pelasti toinen, oli Vapahtajan esiäiti. Ei ole sattumaa, että Lunastaja polveutui lunastuksen linjasta. Uskon, että on täysin tarkoituksellista, että Vapahtaja polveutuu naisesta, joka oli halukas ottamaan osakseen toisen kärsimyksen ja miehestä, joka oli halukas lunastamaan." (Kerry Muhlestein: Ruth, Redemption, Covenant and Christ (Provo, UT: Religious Studies Center, Brigham Young University, 2009)
Boaan ja Ruutin liitosta sai alkunsa kuninkaallinen suku, josta syntyivät kuningas Daavid ja myöhemmin Jeesus Kristus.
"Hän / Ruut / joka oli halukas pelastamaan ja jonka puolestaan pelasti toinen, oli Vapahtajan esiäiti. Ei ole sattumaa, että Lunastaja polveutui lunastuksen linjasta. Uskon, että on täysin tarkoituksellista, että Vapahtaja polveutuu naisesta, joka oli halukas ottamaan osakseen toisen kärsimyksen ja miehestä, joka oli halukas lunastamaan." (Kerry Muhlestein: Ruth, Redemption, Covenant and Christ (Provo, UT: Religious Studies Center, Brigham Young University, 2009)