TiedäMiksi VT13A: Mitä Herra tarkoitti, kun hän sanoi, että Mooses voisi tulla "jumalaksi faraolle" Egyptin vitsausten aikana?
Otteita artikkelista
Kysymys: Mitä Herra tarkoitti, kun hän sanoi, että Mooses voisi tulla "jumalaksi faraolle"?[2] Ja kuinka vitsausten vertauskuvallisuus heikensi Egyptin jumalien palvontaa?
Artikkelin tiivistelmä: Yllättäen kohdassa 2.Moos. 7:1 ei sanota, että Mooseksesta tulisi "kuin jumala" faraolle. Pikemminkin Herran sanat profeetalle heprean kielestä kirjaimellisesti käännettynä olivat: "Minä olen asettanut sinut Jumalaksi/jumalaksi faraolle."[3] Jotta tämä toteamus olisi järkeenkäypä, on muistettava, että faraota pidettiin kansansa jumalana, "Horus-jumalan ruumiillistumana, kuninkuuden jumalana, jota edusti haukka."[4] Niinpä valmistaakseen Mooseksen huippukokoukseen Egyptin johtajan kanssa Herra ei ainoastaan tehnyt häntä "tasavertaiseksi" faraon kanssa, vaan lisäksi salli hänen osoittaa suurempaa, palvelemansa todellisen ja elävän Jumalan väkevyyttä. Koska farao oli jumalallinen egyptiläisten silmissä, "hänen olisi pitänyt toimia jumalana Moosekselle."[5] Kuitenkin sillä voimannäytöllä, jonka vertauskuvallisuus ymmärrettiin sekä egyptiläisten että Mooseksen kansan taholta, Jehova, Israelin Jumala, käänsi tilanteen Ra-jumalaa, faraon ylintä auringonjumalaa vastaan. Vitsausten avulla suuri MINÄ OLEN pani täytäntöön "kaikkia Egyptin jumalia kohtaavan" tuomionsa (2.Moos 12:12) [6]. Tämä sanonta sisälsi sekä faraon että hänen esikoisensa. Perustuen ensisijaisesti Rutgers-yliopiston professori Gary A. Rensburgin [7] työhön, tämä artikkeli kuvaa niiden menettelytapojen merkittävyyttä, joita Jumala käytti Ran tuhoamiseen.
- -
 |
| Kuva 1. Jacques Joseph Tissot (1836-1902): Aaronin sauva nielee muut sauvat. |
Gary Rendsburg näkee virheellisesti "Mooseksen [väliaikaisen] nousun jumalalliselle tasolle" rikkomassa "muinaisten israelilaisten perustavaa laatua olevaa periaatetta" vastatakseen "hetken tarpeeseen".[75] Kuitenkin on olemassa sekä muinaisia että nykyaikaisia lähteitä, jotka esittävät, että Mooseksen jumalallinen asema ei ollut poikkeuksellinen eikä tilapäinen. Esimerkiksi Wayne Meeks on kirjoittanut klassisen tekstin, lainaten lähteitä, jotka esittävät Mooseksen "jumalana ja kuninkaana".[76] Geo Widengren nimeää Mooseksen profeetaksi, papiksi ja kuninkaaksi Vanhassa testamentissa. Muiden todisteiden keralla hän toteaa Mooseksen omistuksessa olleen kolme näihin tehtäviin kuuluvaa tunnusesinettä: lain [77] tai liiton [78] taulut, mannaa [80] sisältävä ruukku (tai kannu [79]) ja viheriöivä sauva tai keppi. [81] Samankaltaisia arvomerkkejä on ollut profeettojen, pappien ja kuninkaiden hallussa sekä muinaisina [82] että nykyisinä [83] aikoina.
Yhdistäessään tietenkin papin ja kuninkaan virat nykyisiin temppelitoimituksiin, myöhempien aikojen pyhät eivät ehkä ymmärrä, missä määrin temppeli-ideologian laajat linjat olivat läsnä kaikkialla muinaisessa Lähi-idässä. Esimerkiksi Wyatt tiivistää laajan todisteaineiston osoittavan "kulttuurin laaja-alaista jatkuvuutta koko Levantissa"[84], jossa kuningasehdokkaan oli tehtävä rituaalinen matka, jonka tarkoituksena oli antaa jumalallinen asema Jumalan poikana [85], sallien hänelle "viran puolesta suoran yhteyden jumaliin. Kaikki muut papit olivat ainoastaan sijaisia."[86] Raamatun tutkija John Walton huomauttaa, että" temppelin ideologia ei Israelissa juurikaan eroa vastaavasta muinaisessa Lähi-idässä. Ero on Jumalassa eikä siinä, miten temppeli toimii suhteessa Jumalaan."[87] Aikaisemmassa tutkimuksessa käsitellyssä, Marin kaupungissa 1800-luvulla eaa. käytössä olleessa virkaanasettajaisrituaalissa MAP-lukijat tunnistavat merkityksellisiä samankaltaisuuksia sekä myöhempien Jerusalemissa huipentuneiden israelilaisten kuninkuusrituaalien, että myös nykyisen temppelipalveluksen joidenkin piirteiden kanssa.[88]
Jerusalemin temppelin hävittämisen jälkeen sen ideologiaa enemmän tai vähemmän jatkettiin juutalaisen synagogan yhteydessä. Vuosina 256-257 jaa. tapahtuneen piirityksen jälkeen hylätyn Dura Europosin synagogan taide on vakuuttavin fyysinen käytettävissä oleva todiste siitä, että muinaisissa lähteissä kuvatuilla juutalaisilla mysteereillä on saattanut olla konkreettinen ilmentymänsä rituaaleissa.
Synagogan taiteen keskipiste on Tooran pyhä kaappi, joka on koristeltu taidokkaalla seinämaalauksella. Siinä on kuvattu "elämän puu", jonka tulkitaan suoraviivaisesti tarkoittavan Israelin tulevaa korottamista kansana. Lisäksi Yalen yliopistossa toiminut tutkija Erwin Goodenough näki yksilöllisen korotuksen teeman olevan toiminnassa neljässä muotokuvassa, jotka ympäröivät "elämän puu" -paneelia.[89]. Niiden tärkeys voidaan päätellä niiden näkyvästä asemasta ja siitä, että ne ovat ainoat synagogasta löytyvät yksilölliset muotokuvat.
Goodenough tunnisti Mooseksen kunkin neljän muotokuvan aiheeksi.[90] Niissä Mooses näyttää olevan osa asteittain etenevää pyhää tapahtumasarjaa: (1) palava pensas, (2) laintaulujen vastaanottaminen ja (3) lain lukeminen [91] - "juuri ne tapahtumat, joita Filon [Aleksandrialainen] painottaa eniten mystisessä kertomuksessaan Mooseksesta."[92] Viimeinen muotokuva (4) esittää hahmoa seisomassa maan päällä, aurinko, kuu ja seitsemän tähteä (so. planeettaa) päänsä yläpuolella.
Goodenough kiinnitti erityistä huomiota kuvaukseen auringosta, jossa silmiinpistävästi esitetään auringonsäteet tikasmaisina, tuoden mieleen kaikkialla läsnä olevat "jumalalliset tikkaat, jotka yhdistävät ihmisen Jumalaan."[93] Hän totesi, että seinämaalauksen aihe liittyy edelleen Moosekseen "nyt iäkkäänä ja nousemassa taivaaseen."[94]
Goodenoughin tulkinnan yhteydessä Mooseksen neljäs muotokuva Dura-synagogassa muodostaa paitsi todistuksen hänen omasta korotuksestaan, myös epäsuoran kutsun kaikille seurakunnan jäsenille seurata häntä. Kirjoittaessaan myöhäisestä toisen temppelin juutalaisesta mystiikasta Goodenough tiivisti Filonin kuvaukset "kahdeksi peräkkäiseksi jäsenvihkimykseksi yhden mysteerin sisällä", joka muodostuu "vähäisemmästä" mysteeristä ja "korkeammasta" mysteeristä:[95]
Tarkoituksenmukaisuuden vuoksi voimme nähdä ne Aaronin mysteerinä ja Mooseksen mysteerinä [vrt. OL 84:19-23, 31-34, missä Mooseksen opetukset liitetään korkeampaan (eli Melkisedekin) pappeuteen [96]]. Aaronin mysteeri sai vertauskuvallisuutensa suuresta Jerusalem-kultista. ... Mooseksen mysteeri ... johdatti palvojan kaiken aineellisen yhteyden yläpuolelle. Hän kuoli lihan suhteen ja tullessaan uudelleen puetuksi hengelliseen ruumiseen, siirtyi asteittain ylöspäin ... ja lopulta Jumalan itsensä luo. ... Korkeamman mysteerin esineellinen vertauskuva oli arkin sisältävä kaikkeinpyhin, hengellisen kokemuksen taso, joka ei ollut mikään tavanomainen osa edes ylipappeudessa. Ainoastaan kerran vuodessa ylimmäinen pappi saattoi päästä sinne ja sittenkin vain ... silloin, kun suitsuke sokaisi hänet siinä määrin, että hän ei nähnyt mitään pyhistä esineistä. Aaronin mysteeri rajoittui Aaronilaisen ylimmäisen papin vertauskuvallisuuteen. ... Eräässä vaikuttavassa kohdassa Filon asettaa tämän tyyppisen papin vastakkain Mooseksen kanssa, josta ... tuli todellinen jäsenvihkimyksen saaja ..., rituaalien hierofantti ... ja jumalallisten asioiden opettaja.
Filon opetti, ettei Mooseksen kokemusta ollut tarkoitettu ainutlaatuiseksi. Pikemminkin Mooses näytti esimerkkinä mallin, jota Aabraham oli aiemmin seurannut ja jota edelleen seurasivat sen jälkeen kaikki, jotka kuuluivat tosi Israeliin.[97] Mooseksen roolista "jumalallisten rituaalien opettajana", Filon kirjoitti: "[Mooses] kertoo niille, joiden korvat on puhdistettu. Hänellä [joka vastaanottaa nämä rituaalit] on silloin jumalallinen henki ikuisesti vierellään, näyttäen esimerkkiä jokaisella vanhurskauden matkalla"[98], tai, kuten Goodenoughin käännöksessä, "johdattaakseen sitä joka kulkee "koko tien", tien täydellisyyteen loppuun asti."[99]
- -
Jeffrey M. Bradshaw
Huom.: Tekstissä olevat viitelinkit johtavat alkuperäisen artikkelin viiteluetteloon.
Käännös: Markku Lorentz
Yhdistäessään tietenkin papin ja kuninkaan virat nykyisiin temppelitoimituksiin, myöhempien aikojen pyhät eivät ehkä ymmärrä, missä määrin temppeli-ideologian laajat linjat olivat läsnä kaikkialla muinaisessa Lähi-idässä. Esimerkiksi Wyatt tiivistää laajan todisteaineiston osoittavan "kulttuurin laaja-alaista jatkuvuutta koko Levantissa"[84], jossa kuningasehdokkaan oli tehtävä rituaalinen matka, jonka tarkoituksena oli antaa jumalallinen asema Jumalan poikana [85], sallien hänelle "viran puolesta suoran yhteyden jumaliin. Kaikki muut papit olivat ainoastaan sijaisia."[86] Raamatun tutkija John Walton huomauttaa, että" temppelin ideologia ei Israelissa juurikaan eroa vastaavasta muinaisessa Lähi-idässä. Ero on Jumalassa eikä siinä, miten temppeli toimii suhteessa Jumalaan."[87] Aikaisemmassa tutkimuksessa käsitellyssä, Marin kaupungissa 1800-luvulla eaa. käytössä olleessa virkaanasettajaisrituaalissa MAP-lukijat tunnistavat merkityksellisiä samankaltaisuuksia sekä myöhempien Jerusalemissa huipentuneiden israelilaisten kuninkuusrituaalien, että myös nykyisen temppelipalveluksen joidenkin piirteiden kanssa.[88]
 |
| Kuva 2. Dura Europos - Tooran pyhä kaappi, jonka yläpuolella olevaa elämän puuta esittävää seinämaalausta ympäröi neljä Mooseksen kuvaa. |
Jerusalemin temppelin hävittämisen jälkeen sen ideologiaa enemmän tai vähemmän jatkettiin juutalaisen synagogan yhteydessä. Vuosina 256-257 jaa. tapahtuneen piirityksen jälkeen hylätyn Dura Europosin synagogan taide on vakuuttavin fyysinen käytettävissä oleva todiste siitä, että muinaisissa lähteissä kuvatuilla juutalaisilla mysteereillä on saattanut olla konkreettinen ilmentymänsä rituaaleissa.
Synagogan taiteen keskipiste on Tooran pyhä kaappi, joka on koristeltu taidokkaalla seinämaalauksella. Siinä on kuvattu "elämän puu", jonka tulkitaan suoraviivaisesti tarkoittavan Israelin tulevaa korottamista kansana. Lisäksi Yalen yliopistossa toiminut tutkija Erwin Goodenough näki yksilöllisen korotuksen teeman olevan toiminnassa neljässä muotokuvassa, jotka ympäröivät "elämän puu" -paneelia.[89]. Niiden tärkeys voidaan päätellä niiden näkyvästä asemasta ja siitä, että ne ovat ainoat synagogasta löytyvät yksilölliset muotokuvat.
 |
| Kuva 3. Neljä kuvaa Mooseksesta. |
Goodenough tunnisti Mooseksen kunkin neljän muotokuvan aiheeksi.[90] Niissä Mooses näyttää olevan osa asteittain etenevää pyhää tapahtumasarjaa: (1) palava pensas, (2) laintaulujen vastaanottaminen ja (3) lain lukeminen [91] - "juuri ne tapahtumat, joita Filon [Aleksandrialainen] painottaa eniten mystisessä kertomuksessaan Mooseksesta."[92] Viimeinen muotokuva (4) esittää hahmoa seisomassa maan päällä, aurinko, kuu ja seitsemän tähteä (so. planeettaa) päänsä yläpuolella.
Goodenough kiinnitti erityistä huomiota kuvaukseen auringosta, jossa silmiinpistävästi esitetään auringonsäteet tikasmaisina, tuoden mieleen kaikkialla läsnä olevat "jumalalliset tikkaat, jotka yhdistävät ihmisen Jumalaan."[93] Hän totesi, että seinämaalauksen aihe liittyy edelleen Moosekseen "nyt iäkkäänä ja nousemassa taivaaseen."[94]
 |
| Kuva 4. Luonnos seinämaalauksesta, jossa aurinko, kuu ja tähdet ympäröivät viimeistä Moosesta esittävää kuvaa. |
Goodenoughin tulkinnan yhteydessä Mooseksen neljäs muotokuva Dura-synagogassa muodostaa paitsi todistuksen hänen omasta korotuksestaan, myös epäsuoran kutsun kaikille seurakunnan jäsenille seurata häntä. Kirjoittaessaan myöhäisestä toisen temppelin juutalaisesta mystiikasta Goodenough tiivisti Filonin kuvaukset "kahdeksi peräkkäiseksi jäsenvihkimykseksi yhden mysteerin sisällä", joka muodostuu "vähäisemmästä" mysteeristä ja "korkeammasta" mysteeristä:[95]
Tarkoituksenmukaisuuden vuoksi voimme nähdä ne Aaronin mysteerinä ja Mooseksen mysteerinä [vrt. OL 84:19-23, 31-34, missä Mooseksen opetukset liitetään korkeampaan (eli Melkisedekin) pappeuteen [96]]. Aaronin mysteeri sai vertauskuvallisuutensa suuresta Jerusalem-kultista. ... Mooseksen mysteeri ... johdatti palvojan kaiken aineellisen yhteyden yläpuolelle. Hän kuoli lihan suhteen ja tullessaan uudelleen puetuksi hengelliseen ruumiseen, siirtyi asteittain ylöspäin ... ja lopulta Jumalan itsensä luo. ... Korkeamman mysteerin esineellinen vertauskuva oli arkin sisältävä kaikkeinpyhin, hengellisen kokemuksen taso, joka ei ollut mikään tavanomainen osa edes ylipappeudessa. Ainoastaan kerran vuodessa ylimmäinen pappi saattoi päästä sinne ja sittenkin vain ... silloin, kun suitsuke sokaisi hänet siinä määrin, että hän ei nähnyt mitään pyhistä esineistä. Aaronin mysteeri rajoittui Aaronilaisen ylimmäisen papin vertauskuvallisuuteen. ... Eräässä vaikuttavassa kohdassa Filon asettaa tämän tyyppisen papin vastakkain Mooseksen kanssa, josta ... tuli todellinen jäsenvihkimyksen saaja ..., rituaalien hierofantti ... ja jumalallisten asioiden opettaja.
Filon opetti, ettei Mooseksen kokemusta ollut tarkoitettu ainutlaatuiseksi. Pikemminkin Mooses näytti esimerkkinä mallin, jota Aabraham oli aiemmin seurannut ja jota edelleen seurasivat sen jälkeen kaikki, jotka kuuluivat tosi Israeliin.[97] Mooseksen roolista "jumalallisten rituaalien opettajana", Filon kirjoitti: "[Mooses] kertoo niille, joiden korvat on puhdistettu. Hänellä [joka vastaanottaa nämä rituaalit] on silloin jumalallinen henki ikuisesti vierellään, näyttäen esimerkkiä jokaisella vanhurskauden matkalla"[98], tai, kuten Goodenoughin käännöksessä, "johdattaakseen sitä joka kulkee "koko tien", tien täydellisyyteen loppuun asti."[99]
- -
Jeffrey M. Bradshaw
 |
| Kuva 5. Jacques Joseph Tissot: Pronssinen käärme. |
Lähde:
Jeffrey M. Bradshaw 2018: KnoWhy OTL13A — What Did the Lord Mean When He Said Moses Would Become “God to Pharaoh” During the Plagues of Egypt? The Interpreter Foundation.Huom.: Tekstissä olevat viitelinkit johtavat alkuperäisen artikkelin viiteluetteloon.
Käännös: Markku Lorentz