TiedäMiksi VT11A: Minkä vuoksi Joosefin ja Juudan kertomukset on kiedottu yhteen?
Kysymys: Välittömästi sen jälkeen, kun kerrotaan, että Joosef myytiin orjaksi Egyptiin, Ensimmäinen Mooseksen kirja yhtäkkiä siirtää huomiomme kertomukseen Juudasta ja Tamarista. Miksi Joosefin tarina keskeytyy äkillisesti niin olennaisessa kertomuksen kohdassa? Miksi Joosefin ja Juudan tarinat on koko ajan kiedottu yhteen?
Vastauksen tiivistelmä: Kertomus Juudasta ja Tamarista kohdassa 1. Moos. 38 "ei tunnu olevan oikeassa paikassa" [2], ja jotkut tutkijat menevät niin pitkälle, että mitätöivät sen kokonaan "asiaan kuulumattomana katkelmana". [3] Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että se on sijoitettu paikalleen hyvästä syystä - ja kerrassaan etevästi ja taidolla. Ilman tätä tärkeää välinäytöstä saattaisimme ajatella, että Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuosan luvut koskettelisivat ainoastaan Joosefin nousua Egyptissä sekä sitä kuinka Jumalan käden ja oman uskollisuutensa kautta Jaakobin perhe pelastui kuolemasta nälänhätään. Itse asiassa Ensimmäisen Mooseksen kirjan innoitettu laatija onkin tarkoituksellisesti kietonut yhteen kertomukset Joosefista ja Juudasta. Näin tehdessään hän osoittaa, että heidän vastoinkäymisensä ja koetuksensa olivat osa jumalallista oppikurssia, joka oli suunniteltu valmistamaan heitä tulemaan malleiksi ja aikaamyöten johtajiksi veljilleen. Myöhemmin Joosefista ja Juudasta tulisi vastaavasti huomattavimpien Israelin pohjoisen ja eteläisen hallintoalueen heimojen esi-isiä, näin täyttäen (osaksi) Jumalan lupauksia Abrahamille: "Minä annan sinulle paljon jälkeläisiä, ja sinusta on polveutuva kansakuntia ja kuninkaita." (1. Moos. 17:6) [4]
- -
 |
| Kuva 1. Jacques Joseph Tissot (1836-1902): Joosef keskustelee Juudan, veljensä kanssa. |
"Koko kertomuskatkelma Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvussa 38 ... päättyy neljään jakeeseen, jotka on omistettu Tamarille joka synnyttää kaksospojat, hänen tavoitteensa tulla miespuolisen jälkeläisen äidiksi näin toteutuessa kaksinkertaisena. Vahvistaen kertomuskokonaisuuden ja laajemman tarinakierron kuvion, kaksonen, joka on syntymässä jälkimmäisenä, jollakin tavalla 'reväistyy esiin' (parotz) ensimmäisenä loppuvaiheessa, ja hän on Peres, Iisain esi-isä, josta Daavidin suku on lähtöisin" [98] Samasta Juudan sukulinjasta, jossa Juuda itse esiintyy pienessä määrin Jumalan pojan vertauskuvana halutessaan uhrautua veljensä puolesta, tulee syntymään maailman Vapahtaja, Jeesus Kristus.
Pyhissä kirjoituksissa toistuu opetus, jonka mukaan ihmisen siunauksia ei lopulta määrittele sen enempää hänen syntyperänsä kuin esikoisoikeutensakaan. Gunther Plaut tiivistää tämän seuraavasti: [99]
Sekä Tamarin että Ruutin kertomus korostaa, että kuningas Daavid [samoin kuin hänen jälkeläisensä Jeesus Kristus] syntyivät vieraasta ja ei-kotoperäisestä sukulinjasta: Tamar ja Ruut eivät olleet israelilaisia, molemmat olivat leskiä ja molemmat saivat poikansa lankousavioliittoperinteen kautta. ... Kun tragedia oli pilannut heidän elämänsä, näytti siltä, että Tamar ja Ruut pysyisivät lapsettomina, mutta Jumala viisaudessaan käänsi heidän kohtalonsa oman suunnitelmansa mukaisiksi. Juuda-Tamar-välinäytös on näin ollen tärkeä linkki pääteemassa: se osoittaa Jumalan vakaan, vaikkakaan ei aina helposti näkyvän ohjaavan käden - Jumalan, joka ei koskaan unohda kansaansa eikä sen kohtaloa.
Jeffrey M. Bradshaw
 |
| Kuva 2. Jacques Joseph Tissot (1836-1902): Tamarin lohduttomuus |
Lähde:
Huom. Viitelinkit johtavat alkuperäisen artikkelin viitteisiin.
Käännös: Markku Lorentz
Sarjan julkaiseminen tapahtuu tekijän luvalla