TiedäMiksi VT08X: Miten Vapahtajan sovitus ja temppeli liittyvät toisiinsa ?

Julkaistu

Otteita artikkelista
"Vuorella, missä Herra ilmestyy" ja "on katsova"*: Jumalallinen ilmestys ja uhri temppelin etiologisena perustana israelilaisessa ja myöhempien aikojen pyhien perinteessä.
Matthew L. Bowen

Artikkelin tiivistelmä: Muinaisille israelilaisille temppeli oli paikka, jossa uhraaminen ja ilmestys (eli Jumalan tai muiden taivaallisten olentojen näkeminen) yhdistyivät. Aabrahamin "estetty" Iisakin uhraus (1.Moos. 22) ja kertomus Jerusalemin teurastuksen estämisestä Davidin Israelissa suorittaman luvattoman väenlaskennan jälkeen (2.Sam. 24,1.Aikak. 21) palvelivat etiologisina kertomuksina - selityksinä "syystä" tai " alkuperästä" - Jerusalemin temppelin sijainnille ja sen uhreille. Verbiin rā'â ("nähdä") liittyvän sanaleikin avulla näissä kertomuksissa luodaan etiologinen yhteys paikannimiin "Herrankatsoma"** [Yhwh yirʾeh], "Moria" ja Araunan / Ornanin puimatanner, osoittamaan Jerusalemin temppelin tulevaa sijaintia ennen kaikkea ilmestyksen ja uhrauksen paikkana. Iisakin estetty uhraaminen ja eläinten sijaisuhrit temppelissä ennakoivat Jeesuksen myöhempää "estämätöntä" uhrausta, koska, kuten Jeesus itse totesi, "Abraham iloitsi siitä, että saisi nähdä minun päiväni. Hän näki sen ja riemuitsi" (Joh. 8:56). Uhraaminen itsessään oli eräänlainen ilmestys, jossa oma lunastus voitiin "nähdä" ja palautuksen pyhät kirjoitukset vahvistavat, että Abraham ja monet muut jopa "monta tuhatta vuotta ennen" Kristuksen tulemista "näkivät" Jeesuksen uhrauksen ja "iloitsivat" [Hel. 8:17-19]. Lisäksi ilmestys ja uhraus yhdistyvät kanonisoiduissa ilmoituksissa, jotka liittyvät myöhempien aikojen temppelin rakentamiseen. Nämä temppeli-ilmoitukset alkavat ilmestyksen lupauksella ja edellyttävät uhrauksia myöhempien aikojen pyhiltä. Pohjimmiltaan temppeli itsessään oli ja on Kristuksen sovitus, jolla on tarkoitettu vaikutus ihmiskuntaan.
- -
Temppelivuori, etelämuurin lounaisnurkka. wikipedia.org.

Johtopäätös: Herran "näkeminen" on osallistumista hänen sovitusuhriinsa. 

Vuorella olevassa temppelissä Mooses, joka oppi, että langennut ihminen ei ole mitään, oppi myös, että hän kykeni "näkemään" Jumalan, koska Jumalan kirkkaus oli tullut hänen päälleen, eli hänet oli muutettu (KH Moos. 1:2,11) ja "puhdistettu" (3.Nefi 28:36). Jesajalta, samoin riittämättömyyden tunteidensa musertamana ihmisenä - jolla "on saastaiset huulet, ja saastaiset huulet on kansalla, jonka keskellä elän" (Jes. 6: 5) - hänen syyllisyytensä "poistettiin" (tĕkuppār, sovitettiin), jotta hän voisi olla Herran luona (temppelissä!) ja osallistua jumalalliseen neuvostoon (Jes. 6:7-8). Kummankaan profeetan kohdalla ei uhrieläimen veri sallinut heidän jäädä Herran eteen, vaan se oli Herran itsensä ansiota: Herra "katsoi" itsensä vuorella.

Jos meidän silmämme voitaisiin "avata" kuten Aadamin ja Eevan silmät (KH Moos. 5:10-11) ja jos me voisimme "nähdä" "puhtaammilla silmillä" (OL 131:7), kuten Abraham, me voisimme paremmin arvostaa sitä, että Jeesuksen Kristuksen sovitusuhri ei ole ainoastaan temppelin ydin - sekä sen käsitteessä että sen toimituksissa - vaan temppeli on Vapahtajan sovitus. Sovitus ulottaa tarkoitetun vaikutuksensa vähitellen mutta varmasti Aadamin ja Eevan perheeseen temppelin kautta (ks. MK Jaak. 5:75). Avatkoon Herra meidän silmämme, että "voisimme nähdä" meille luvatun lunastuksen ja "riemuita" Aadamin ja Eevan, Henokin, Abrahamin, Saaran, edesmenneiden sukulaistemme ja kaikkien menneiden aikojen pyhien kanssa (vrt. OL 138:11-19).

Helsingin temppeli. mormonit.fi.

Lähde:
Bowen, Matthew L. 2013: “In the Mount of the Lord It Shall Be Seen” and “Provided”: Theophany and Sacrifice as the Etiological Foundation of the Temple in Israelite and Latter-day Saint Tradition
Interpreter: A Journal of Mormon Scripture 5 (2013), 201-223
Artikkeli on saatavissa osoitteessa