TiedäMiksi VT05C: Saattoiko Joseph Smith käyttää hyväkseen muinaisia käsikirjoituksia kääntäessään kertomusta Henokista ?

Liittyy pyhäkoulun Vanhan testamenttin kurssin oppiaiheeseen 5.

Kysymys: Jotkut sanovat, että Joseph Smith käytti hyväkseen muinaisia Henok-tarinoita, joita ei ole Raamatussa, kääntäessään Kallisarvoisen helmen Mooseksen kirjassa olevia Henokia käsitteleviä lukuja 6-7? Kuinka samankaltaisia Henokiin liittyvät muinaisten tekstien kertomukset ovat nykyajan kirjoituksiin verrattuna? Ja saattoiko Joseph Smith olla tietoinen niistä?

Kuva 1. George Campfield: Henok.
Luomisikkuna, AllSaints Church, Selsley, Englanti, 1861.

Lyhennelmä vastauksesta:

... Vaikkakin etiopialainen Ensimmäinen Henokin kirja ilmestyi englannin kielelle käännettynä vuonna 1821, Henokin MAP-kertomuksen kannalta olennaisimmat käsikirjoitukset eivät olleet Joseph Smithin elinaikana käytettävissä. Qumranin Jättiläisten kirja, joka löydettiin 1948, sisältää häkellyttäviä samankaltaisuuksia Mooseksen kirjan lukujen 6-7 kanssa, ulottuen kertomuksen juonen yleisistä teemoista tarkasti määriteltyihin tapahtumiin ja harvinaisiin ilmaisuihin vastaavissa yhteyksissä. Pidettäisiin ainutlaatuisena, jos jossakin 1800-luvun asiakirjassa esiintyisi samalla tiheydellä läheisiä samankaltaisuuksia tämän pienen muinaisten asiakirjapalasten kokoelman kanssa, mutta on hämmästyttävää löytää sellaisia samankaltaisuuksia asianmukaisissa yhteyksissä, liittyneenä joka tilanteessa Henokin kertomukseen.

- - 

Yalen yliopiston arvostetun professorin ja kirjallisuuskriitikon Harold Bloomin mukaan Joseph Smithin kyky tuottaa Henokiin liittyviä kirjoituksia, jotka niin "häkellyttävästi viittaavat muinaisiin yhteyksiin", juontavat juurensa hänen "karismaattiseen tarkkanäköisyyteensä, hänen varmaotteiseen merkityksellisyyden vaistoonsa, joilla hän hallitsi raamatullisia ja mormonismiperäisiä rinnakkaisuuksia". Tutkittuaan profeetan elämää ja opetuksia, Bloom päättelee: "Enpä usko että kirjoitettuja lähteitä juurikaan tarvittiin." Ilmaisematta "mitään arviointia suuntaan tai toiseen" MAP-kirjoitusten "aitoudesta", hän löysi "valtaisasti paikkansapitävyyttä" näistä kirjoituksista ja saattoi "ainoastaan lukea [profeetan] nerouden tai demonin ansioksi" hänen kykynsä "tavoittaa ... muinaisen juutalaisen uskonnon olennaisia aineksia ... jotka eivät enää olleet normatiivisen juutalaisuuden tai kristinuskon käytettävissä, ja jotka olivat säilyneet ainoastaan esoteerisissa perinteissä, joilla tuskin oli suoraa kosketusta [Joseph] Smithiin." [162]

- -

Harold Bloom on kutsunut Mooseksen kirjaa ja Abrahamin kirjaa kahdeksi "yllättävämmistä" ja "väheksytymmistä" teoksista MAP-kirjallisuudessa. [163] Metropolitan -taidemuseossa [Metropolitan Museum of Art] sijainneiden egyptiläisten papyruspalasten löytymisen jälkeisten vuosikymmenten julkaisutulvan saatossa [164] olemme alkaneet nähdä korjausta Abrahamin kirjan laiminlyöntiin. [165] Nyt vihdoin voi olla kiitollinen siitä, että alkuperäisten käsikirjoitusten laajemman saatavuuden ja niiden sisällön yksityiskohtaisen tutkimuksen vuoksi Mooseksen kirja on myös alkamassa saada sille kuuluvan kohtelun. [166]

Kuva 2. Pala Qumranin Jättiläisten kirjasta (4Q203), joka sisältää ensimmäisen osan
henkilönimestä MHWY (kehystetty puhaisella). [90] Nykyajan käännöksissä nimi
yleensä käännetään "Mahawai". Hugh Nibley oli ensimmäinen joka esitti
vastaavuutta tämän Jättiläisten kirjassa esiintyvän nimen ja Mooseksen
kirjan nimien Mahija / Mahuja välillä. [91] Toisin kuin muissa huonosti
säilyneissä aramealaisissa Jättiläisten kirjan palasissa, tämän käännös on selvä:
"5 [...] sinulle, Mah[awai] 6 kaksi levyä [...] 7 ja toista ei ole luettu tähän mennessä [...]." [92]

Vanhin Jeffrey R. Holland on sanonut, koskien nykyajan kirjoitusten tutkimistamme edistävien, tarjolla olevien "todisteiden suuruuden" (Hel. 5:50) [167] arvoa: [168]

"Meidän todistuksemme ei ole riippuvainen todisteista - me tarvitsemme edelleen sydämessämme tuon hengellisen vahvistuksen, josta olemme puhuneet - mutta se, että emme etsisi, emmekä hyväksyisi älyllistä, todennettavissa olevaa tukea uskollemme silloin, kun sitä on saatavissa, on samaa kuin tarpeettomasti rajoittaisimme muutoin verrattoman vahvaa teologista asemaamme ja kieltäisimme itseltämme ainutlaatuista, vakuuttavaa sanavarastoa uskontotutkimuksessa ja uskonnollisten näkemysten välisessä keskustelussa myöhempien aikojen areenalla. Tällä tavoin aseistettuna sillä tiedon paljoudella, josta olemme saaneet nauttia tänä iltana, meidän tulisi olla määrätietoisempia kuin silloin tällöin olemme, puolustaessamme todistustamme totuudesta."

Osana laajempaa mormoniteologiaan liittyvää keskustelua Stephen Webb [169] päätteli, että Joseph Smith "tiesi enemmän teologiasta ja filosofiasta, kuin oli järkeenkäypää kenenkään hänen asemassaan tietää, aivan kuin hän olisi upottanut hyvin pitkän kynän kristikunnan syvään, kollektiiviseen tietämättömyyteen." Paljon merkityksellisempää kuin nykyajan ilmoitusten tuotannossa hämmästyttävästi löydetty muinainen kaiku, on se että profeetta palautti käyttöön Henok-näkijän kertomuksen, mikä tuo esiin syvällisen ymmärryksen siitä, mitä tarkoittaa tulla "osallisiksi jumalallisesta luonnosta" (2.Piet.1:4) [170] ja siinä tapahtumasarjassa tulla Jumalan Itsensä kumppaniksi Hänen lastensa pelastuksessa ja korotuksessa [171], kohotettuna näköalapaikalle, josta voimme nähdä maailman Jumalan silmin.

Joseph Smith toivoi hartaasti, että kaikki pyhät voisivat kokea Henokin näyn ikuisuudesta. Olennainen edellytys sille on, että he täyttyisivät samalla "Kristuksen puhtaalla rakkaudella" (Moroni 7:47-48) [172], joka elävöitti muinaisen näkijän: [173]

... sallittakoon jokaisen itsekkään tunteen, ei ainoastaan hautautua, vaan tulla tuhotuksi - ja sallittakoon Jumalaa ja ihmistä kohtaan tunnetun rakkauden vallita ja hallita voitokkaasti jokaisen ihmisen mielessä, jotta heidän sydämensä tulisivat muinaisen Henokin kaltaiseksi, niin että he voisivat ymmärtää kaikki nykyiset, menneet ja tulevat ja heillä olisi "armolahjojen koko rikkaus odottaessanne Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestymistä". (Kor.1:7) [174]

Jeffrey M. Bradshaw
KnowWhy, The Interpreter Foundation

Koko englanninkielinen julkaisu: KnoWhy OTL05C — Could Joseph Smith Have Drawn On Ancient Manuscripts When He Translated the Story of Enoch? The Interpreter Foundation

Huom. Viitelinkit johtavat alkuperäisen artikkelin viitteisiin.
Käännös: Markku Lorentz
Sarjan julkaiseminen tapahtuu tekijän luvalla